Shopify-kategoriasivut Googlessa:
miksi ne eivät sijoitu

Verkkokaupan kategoriasivu on outo eläin. Se on samaan aikaan kaupan tärkein sivu hakukonenäkyvyyden kannalta ja se sivu johon kukaan ei ole käyttänyt viittä minuuttia. Tuotesivuille kirjoitetaan kuvaukset. Etusivulle mietitään otsikot. Kategoriasivu syntyy itsestään sillä hetkellä kun kategoria luodaan, ja sen jälkeen sitä ei kosketa.

Miksi juuri kategoriasivu

Koska ostoaikeinen haku on yleinen. Kukaan ei hae yksittäisen villasukkamallin nimeä ennen kuin tietää jo haluavansa juuri sen. Ennen sitä hän hakee kategoriaa.

Ja koska kategoriahausta kilpaillaan, siinä ratkaisee se, mitä sivullasi on sen tuoteruudukon lisäksi. Ruudukko on jokaisella. Ruudukko ei erota sinua kenestäkään.

Mitä sivulle oikeasti kuuluu

Ei avainsanoja. Vastauksia siihen kysymykseen jota ihminen miettii, kun hän on juuri saapunut kategoriaan eikä vielä tiedä mitä valita.

• Mitä eroa vaihtoehdoilla on. Materiaali, käyttötarkoitus, hintaluokka.
• Mihin kukin sopii. Arkeen, lahjaksi, pakkaseen, sisäkäyttöön.
• Mitä kannattaa tarkistaa ennen ostoa. Koko, hoito-ohje, toimitusaika.

Tämä on sama teksti jonka myyjä sanoisi liikkeessä. Jos et osaa kirjoittaa sitä, kysy asiakaspalvelusta mitä tästä kategoriasta kysytään eniten. Vastaus on siellä valmiina.

Teksti kuuluu ruudukon yläpuolelle

Tämä on se kohta josta kiistellään eniten, ja vastaus on ikävä: teksti kuuluu ylös, ei alas.

Moni kauppa piilottaa kategoriatekstin tuoteruudukon alapuolelle, koska se ei "sotke ulkoasua". Ongelma on se, että alalaidan teksti ei palvele ketään. Ostaja ei vieritä sinne asti, ja Google näkee sen sivun vähiten tärkeänä osana. Teksti joka on kirjoitettu vain hakukonetta varten sijoitetaan sinne minne hakukoneen oletetaan katsovan. Se ei toimi enää.

Käytännön kompromissi joka toimii: kaksi tai kolme tiivistä kappaletta H1:n alle ruudukon yläpuolelle, ja tarvittaessa pidempi osuus alalaitaan. Ylhäällä oleva teksti tekee työn, alalaidan teksti on lisä.

Kuinka pitkä tekstin pitää olla

Lyhyempi kuin luulet. Kaksi kappaletta hyvin kirjoitettuna voittaa kahdeksan kappaletta täytettä. Sanamäärällä ei ole omaa arvoa, ja Google ei laske sanoja.

Mittari on tämä: jos ostaja lukee tekstin ja tietää sen jälkeen paremmin kumman tuotteen valita, teksti on tarpeeksi pitkä.

Otsikko saa vastata hakua

Jos kategorian nimi valikossa on "Neuleet" mutta haku jonka haluat voittaa on "merinovillainen neulepusero", H1 saa olla jälkimmäinen. Valikon nimi ja sivun otsikko eivät ole sama asia, ja Shopifyssä ne voi asettaa erikseen.

Sivutus: älä anna sivun kahden hukata itseään

Kun kategoriassa on 200 tuotetta, Shopify jakaa ne sivuiksi. Sivu kaksi ja eteenpäin ovat harvoin hyödyllisiä hakutuloksina, mutta ne kuluttavat indeksointia.

Yksinkertaisin ratkaisu on tehdä kategorioista pienempiä. Jos "Neuleet" sisältää 200 tuotetta, siitä kannattaa erottaa "Merinovillaneuleet" ja "Villatakit" omiksi kategorioikseen. Näin saat kolme sivua jotka voivat sijoittua, yhden sijaan.

Kuinka monta kategoriaa kannattaa olla

Sen verran kuin niihin riittää tuotteita ja tekstiä. Kategoria jossa on kaksi tuotetta ei voita mitään hakua, ja se laimentaa muiden kategorioiden arvoa valikossa.

Nyrkkisääntö: jos kategoriassa ei ole vähintään kymmentä tuotetta eikä sinulla ole sille omaa sanottavaa, se on suodatin eikä kategoria.

Milloin kategoria kannattaa poistaa

Kun sen tuotteet ovat pysyvästi loppu, tai kun se päällekkäistyy toisen kanssa niin että et itsekään osaa sanoa kumpi on kumpi. Poistaessasi tee uudelleenohjaus lähimpään säilyvään kategoriaan. Kategoriasivu on usein ansainnut linkkejä ja hakuhistoriaa vuosien varrella, ja 404-virhe heittää sen pois.

Suodatin vai kategoria: miten valitset

Tämä on kategoriapuun tärkein päätös ja se tehdään yleensä vahingossa. Sama asia, esimerkiksi väri, voi olla joko suodatin tai oma kategoria. Ero ratkaisee sen, voiko sivu sijoittua.

Sääntö on yksinkertainen: jos ihmiset hakevat sitä, se on kategoria. Jos he vain rajaavat sillä, se on suodatin.

"Mustat juoksutossut" on haku. Sille kannattaa tehdä oma kategoria, jolla on oma otsikko ja oma teksti. "Juoksutossut kokoa 41" ei ole haku jonka kukaan kirjoittaa Googleen, joten koko saa jäädä suodattimeksi.

Testaa epävarmassa tapauksessa näin: kirjoita ehdokas Googleen ja katso, löytyykö sille kaupallisia tuloksia ja hakuehdotuksia. Jos Google ehdottaa sitä itse, se on kategoria.

Esimerkki: miten iso kategoria jaetaan

Oletetaan että sinulla on kategoria "Neuleet", jossa on 180 tuotetta ja yksi otsikko. Se kilpailee haulla "neuleet", joka on iso, epämääräinen ja täynnä ketjuliikkeitä.

Jaettuna se näyttää tältä:

• Merinovillaneuleet, oma teksti materiaalista ja hoidosta
• Villatakit, oma teksti käyttötilanteista
• Neulepuserot naisille, oma teksti mitoituksesta

Nyt sinulla on kolme sivua jotka voivat sijoittua, kolme eri hakua joista jokainen on pienempi ja voitettavampi, ja kolme tekstiä jotka oikeasti auttavat valitsemaan. Alkuperäinen "Neuleet" jää yläkategoriaksi joka linkittää näihin.

Tämä on työläämpää kuin yhden sivun ylläpitäminen. Se on myös koko ero sijoittuvan ja sijoittumattoman kaupan välillä.

Otsikko ja kuvaus, kun kategorioita on sata

Käsityönä ei kannata tehdä kaikkea. Rakenna mallipohja ja tee käsin vain ne kymmenen jotka tuottavat myynnin.

Toimiva mallipohja title-elementille on kategoria, tärkein määre ja kauppa: esimerkiksi "Merinovillaneuleet naisille | Kaupan nimi". Meta-kuvaukseen toimiva pohja on lupaus ja erottava tekijä: mitä valikoimassa on, mikä siinä on erityistä, mitä toimitus maksaa.

Mallipohja ei voita käsin kirjoitettua, mutta se voittaa tyhjän, ja se skaalautuu sataan kategoriaan illassa.